Varaemo vaihtuu ja pennut kuolee käsiin...
Päästään kotiin varaemon kanssa, vain todetaksemme, että se oli niin loppumaidossa, ettei alkanut tuottaa maitoa enää vieraille pennuille, muuta kuin mitä ihan lopputippoja oli omien pentujen vierotuksen jälkeen, hän myös stressasi kovin ja arasteli ääniä mitä kuului, kun talon muut koirat haukkui ulkona, mietittiin antaa maitoa nostavaa pahoinvointilääkettä, mutta noin "loppulypsyssä" sekään ei olisi taas ollut pidempiaikainen ratkaisu... Pipu antoi kuitenkin pennuille elintärkeitä tunteja selvityä eteenpäin...
Diiva voi tässä kohdassa hyvin, mutta maitoa ei ollut, otettiin yhteyttä seuraavaan keinoemoon, matkaa jälleen 150km ja päätettiin pysähtyä vielä matkalla tarkistamaan yksi ehdokas, mutta todettiin, että karjalankarhukoira kylmässä koiratalossa kahden oman jo moninkertaisesti isompien omien pentujensa kanssa ei ole vaihtoehto pienille pennuille, jo emän pentutilojen kylmyyden vuoksi, joten jatkettiin matkaa...
Ronja piti 7 pentua lämpimänä ja itse ajoin, kuin raivopää, välillä tienviereen pysähtyen ja nesteyttäen paria heikoimpaa pentua.
Päästiin perille klo 23.30 ja meitä vastassa oli Herkku, joka suostui heti omistajan avulla imettämään pentuja... Ransiitti käy ryskyttää yössä lämppärit päällä, että Diivalla hyvä olla autossa...
Tässä kohtaa oli selvää, että kaikki pennut ei tule selviämään, yksi alkoi jo luovuttaa, muuttui kylmäksi ja veltoiksi, oli pakko antaa periksi...
Neljältä aamuyöllä oli pakko myöntää, että Herkku kyllä antaa lypsää maitoa, mutta ei ole näkevinään pentuja... Omistaja kuitenkin myös todella pitkänlinjan kasvattaja ja kymmeniä pentueita kasvattaneena osasi tehdä kaikkensa.
Viimeisenä keinona aletiin vuorotella pentujen kanssa niin, että Herkku imetti ja pennut vietiin Diivalle autoon puhdistettavaksi, että saatiin pissaamaan ja kakkaamaan... tätä jatkettiin 6 jäljellä olevan pennun kanssa läpi yön.
Diivaa ruokittiin ja juotettiin ja viiden aikaan aamulla oli jälleen totuus edessä, tämäkään keinoemo ei halunnut ottaa pentuja hoitaakseen...
Diiva kuitenkin alkoi vähin erin tihkua maitoon ja hoiti pentuja muuten, niin päätettiin lähteä takaisin kotiin ja jatkaa Diivalle cerenian antoa, että maito laskisi kunnolla...
Oltiin maanantai aamulla klo 6.30 kotona, Vävy silmät ristissä vastassa aamukahvin ja kotona huollettujen muiden koirien kanssa...